Poliisi suojelee Rosatomin voimalaa aktivisteilta

Käännös julkaistu kirjoittajan luvalla.
Alkuperäinen artikkeli 1.5.2016: http://bellona.ru/2016/05/01/hanhikivi-camp-2/

Hanhikiven niemi, Suomi — arsenaalina kumiluoteja, kyynelkaasua, etälamauttimia ja poliisikoiria, kun Rosatomin ydinvoimalahanketta suojellaan Pohjois-Suomessa. Toimintaviikon aikana huhtikuussa 2016 aktivistit onnistuivat seisauttamaan työt rakennustyömaalla ja tukkimaan ainoan työmaalle johtavan tien useaan otteeseen, mutta tällä kertaa protestileiri häädettiin.

Torstaina 28. huhtikuuta poliisi hyökkäsi Rosatomin rakennustyömaan läheisyydessä olevaan telttaleiriin ja hääti sen käyttäen kumiluoteja, pippurikaasua ja poliisikoiria. Seuraavana päivänä tuli tieto, että hieman kauempana sijainnut tukipiste oli häädetty myös. Aktivistit olivat valmistautuneet poliisiväkivaltaan ja sanoivat, että protestit tulevat jatkumaan häädöstä huolimatta.

Suomessa vastustetaan Rosatomia

Syitä on useita. Ensinnäkin moni ihmettelee uuden reaktorin rakentamista Fukusiman ja Chernobylin kaltaisten tragedioiden jälkeen, aikana, jolloin on päivän selvää, että ydinvoimasta tulisi päästä eroon. Siksi toiseksi on huolestuttavaa, että Venäjän valtion korporaatio Rosatom sotkeutuu Suomen energiapolitiikkaan. Suomalainen energiayhtiö Fennovoima oli konkurssin partaalla sen jälkeen, kun vuosina 2011-2012 monet sijoittajat sanoutuivat irti hankkeesta, jolloin suomalainen ydinvoimalahanke olisi voinut tehdä luonnollisen kuoleman puhtaasti taloudellisista syistä. Mutta sitten Rosatom päättää ostaa 34% Fennovoimasta sillä ehdolla, että sekä reaktori, että ydinpolttoaine tulee nimenomaan Venäjän valtion korporaation toimittamana.

«Meidän kotimme ei ole ydinvoimalaa varten» – juliste Hanhikiven työmaan läheisyydessä.

Kuva: Andrey Ozharovskiy / Bellona

 

 

 

 

«Missään ei ole testattu tätä VVER-1200 reaktorityyppiä. Skandaalit ja viivästykset Leningrad II:n työmaalla, jonne rakennetaan samantyyppistä reaktoria, eivät kasvata luottamusta Fennovoima-Rosatomin hankkeeseen.»

Työt aloitettu ennen voimalan rakentamislupaa

Bellonan kirjeenvaihtaja kävi leirillä vähän ennen sen häätöä. Tällä kertaa aktivistit päättivät järjestää toimintaviikon tätä vaarallista hanketta vastaan keväällä Chernobylin onnettomuuden vuosipäivän tienoilla, ennen vappua.

Juliste lähellä Fennovoiman työmaata.

Kuva: Andrey Ozharovskiy

 

 

 

 

 

Olin täällä vuosi sitten. Tietyt asiat eivät olleet muuttuneet: julisteet tien varsilla – «Ydinvoimaa? Ei kiitos!», «Meidän kotimme ei ole ydinvoimalaa varten» – ovat säilyneet. Mutta jokin on muuttunut. On rakennettu kolmikerroksinen rakennus, toimistohotelli Energy Tower -kyltillä , ja jonne sanotaan Rosatomin toimiston sijoitettavan. Rakennus on saanut seinäänsä punaista spraymaalia, ilmeisesti protestin merkkinä sekin. Hanhikiven niemen työmaa-alue on jo luovutettu Fennovoima-Rosatomin käyttöön, vaikka rakentamislupaa ydinvoimalalle ei vielä ole. Metsät on hakattu, monet mökit on purettu maantasalle, on rakennettu teitä sekä pieni parakkikylä työntekijöille. Tämä kaikki on kaksinkertaisen aitauksen suojissa. Ulommainen aitaus näyttää ulospäin aika heiveröiseltä, mutta kymmenien metrien päässä on jykevä aitaus piikkilankoineen.

Ydinvoimalatyömaan aitaus ulottuu merelle asti.

Kuva: Andrey Ozharovskiy

 

 

 

 

 

Pääsy historialliselle Hanhikivelle on evätty. Ystävälliset ja hyvin englantia puhuvat yksityisen vartiointifirman työntekijät kertoivat minulle, että rajoitettu mahdollisuus vierailla kivellä on väliaikainen. He eivät kuitenkaan voineet kertoa, kuinka pitkään pääsyä muistomerkille rajoitetaan. Aiemmin Fennovoima oli ilmoittanut, että pääsy kivelle tullaan turvaamaan.

Joka puolella näkyy sisäministeriön keltaisia kylttejä, joissa kielletään oleskelu alueella.

Kuitenkaan, kun minä kävelin ulomman aidan viertä, kukaan ei pysäyttänyt minua. Ainoan asfaltoidun työmaalle johtavan tien varrelle on pystytetty jo bussipysäkkejä, suojateitä on merkitty, on tehty jopa pyörätie. Noin vartin välein ohitseni ajaa vartijoiden autoja ja kerran tunnissa silmiin osuu poliisiauto.

Leiri metsässä

Ydinvoiman vastustajat ovat pystyttäneet leirin Hanhikiven niemelle noin kilometrin päähän työmaalle johtavasta asfalttitiestä. Heti alkuun he tukkivat työmaalle johtavan oikotien rakentamalla useita barrikaadeja leirin läheisyydessä, sekä rakentamalla puurungoista korkealle ulottuvan kolmijalan, eli tripodin. Poliisi kävi useaan otteeseen barrikadien tuntumassa, mutta eivät tehneet mitään.

Keittiö ns. kakkosleirillä hieman kauempana työmaasta.

Kuva: Andrey Ozharovskiy

 

 

 

 

 

Tuohon aikaan Pohjois-Suomessa lämpötilan laski öisin vielä alle nollan ja paikka paikoin näkyi myös lunta metsässä. Mutta näissä olosuhteissa on täysin mahdollista elää telttaleirissä. Keittiöryhmä valmisti vegaanista ruokaa. Aurinkopaneelit mahdollistivat sen, että saimme ladattua puhelimia ja tietokoneita. Leiri muistutti monella tapaa muita vastaavia leirejä. Osallistujat jakaantuivat pieniin ryhmiin, joista jokainen oli vastuussa omista tehtävistään — veden ja puiden haku, leirin vartiointi, valmistautuminen aktioihin ja niiden toteuttaminen. Toimintaviikko sisälsi myös luentoja ja keskusteluja ydinvoimaan liittyen, tapaamisia asiantuntijoiden kanssa.

Muutaman kilometrin päässä pääleiristä sijaitsi myös kolmas tukikohta. Paikalliset olivat antaneet erään mökin leiriläisille käyttöön ja siitä tuli toimintaviikon mediapiste.

Tapahtumien kulku aikajärjestyksessä

Toiminta aloitettiin jo kauan ennen virallista toimintaviikkoa. Oli päätetty toimia väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin. Toiminnan päämääränä oli aiheuttaa haittaa työmaalla, pysäyttää työkoneiden toiminta ja sulkea teitä.

Barrikadi leirin läheisyydessä.

Kuva: Аndrey Ozharovskiy

 

 

 

 

 

14. huhtikuuta kolme aktivistia piti kaivinkoneita pysähdyksissä noin kolmen tunnin ajan. He kiipesivät kielletylle alueelle sillä aikaa, kun vartijat leikkivät älypuhelimillaan. Näin minulle kertoivat mediaryhmäläiset. Kaksi aktivistia lukittautui kiinni kaivinkoneisiin sullomalla ketjuissa olevat kätensä rautaputkiin ja putket kiinni koneisiin, kolmas kiinnittäytyi kuorma-autoon U-lukolla. «Kun ydinvoiman vastustaja kieltäytyi aukaisemasta u-lukkoa, poliisit käyttivät häneen etälamautinta kolme kertaa peräkkäin», näin mediaryhmäläiset kertoivat minulle tapahtumien yksityiskohdista. Tämä blokkaus sotki heidän suunnitelmat osallistua samana päivänä Fennovoiman järjestämälle mediakierrokselle heidän työmaalleen.

Tuon päivän tapahtumien jälkeen poliisi ilmoitti, että on valmis käymään keskustelua mielenosoittajien kanssa, mutta aktivistit vastasivat, ettei heillä ole kysymyksiä poliisille. Fennovoimalaiset eivät ole pyrkineet dialogiin aktivistien kanssa.

Sinä päivänä, kun toimintaviikko virallisesti alkoi, eli 22. huhtikuuta, tapahtui ensimmäinen merkittävä konflikti poliisin kanssa. Näin meille raportoi mediaryhmä:

«Aamulla 22. päivä noin kymmenkunta ihmistä aloitti valmistelemaan jotain viikon «avajaisseremonian» kaltaista. He valitsivat klassisen kansalaistottelemattomuuden keinon. Mitä välineitä he aikoivat lopulta käyttää tripodia, ketjuja, vai superliimaa me emme saa tietää, sillä tämä «seremonia» ei lopulta toteutunutkaan. Yksi kaikkein haavoittuvimmista Fennovoima-Rosatomin paikoista on työmaalle johtava tie. Heillä on käytössään vain yksi tie, joka on tarpeeksi vahva painavia kuljetuksia varten. Ja nimenomaan siitä syystä aktivistit halusivat tukkia tämän tien.

Poliisi suihkuttaa pippurikaasua mielenosoittajaa kohti.

Kuva: fennovoima.no.com

 

 

 

 

Kun he pääsivät tielle, heitä vastaan tuli poliisipartio, joka ei ilmeisesti tiennyt miten kohdella rauhanomaisia mielenosoittajia. «Salaman nopeasti poliisi tyhjensi pippurikaasusäiliönsä mielenosoittajia kohti samaan aikaan, kun yksi virkavallan edustaja juoksi ympyrää käsi pistoolilla käyden. He olivat täysin hukassa! Jos tämä on se tyyli, miten kohdellaan ryhmää hippejä, niin mitenköhän he pystyvät kohtaamaan todellisia rikollisia? ihmetteli eräs aktioon osallistunut ja jatkoi «Sillä aikaa, kun poliisit yrittivät käsittää, mitä tapahtuu, he onnistuivat sumuttamaan pippurikaasua erään aktivistin äidin kasvoille, sekä pidättämään tämän».

Keskustelin muutaman sellaisen kanssa, joita kohti poliisi suihkutti pippurikaasua. He olivat ihmeissään siitä, että poliisi käytti tällaisia erikoisvälineitä, ennen kuin aktivistit ehtivät tehdä yhtään mitään. He siis eivät kärsineet siitä, että olisivat jotain tehneet, vain ainoastaan siitä, että heillä kenties oli jotain aikomuksia. Vielä seuraavana päivänä pippurikaasu tuntui silmissä ja oli kivuliasta avata silmiä. Myös silmien pesu aiheutti kipua, mutta he olivat valmiita jatkamaan taistelua.

Toimintaviikon päätapahtuma oli 26. huhtikuuta, jolloin tuli kuluneeksi 30 vuotta Chernobylin onnettomuudesta. Tuona päivänä yli sata ihmistä osallistui välikallattomaan kansalaistottelemattomuusaktioon. Kaikki työt Fennovoiman työmaalla pysähtyivät useiksi tunneiksi.

Klovniarmeija tukkii Fennovoiman työmaalle johtavan tien.

Kuva: fennovoima.no.com

 

 

 

Useita kymmeniä aktivisteja marssi kohti työmaan portteja. Osa heistä edusti ns. klovniarmeijaa, perinteinen toimintatapa, jota monet eurooppalaiset ydinvoiman vastustajat käyttävät. Tämä marssi kohtasi pian poliisin erikoisjoukot. Lopulta mielenosoitus pysähtyi suoraan työmaan porttien eteen. Yksi mielenosoittaja pääsi puikkelehtimaan poliisivartion läpi Fennovoiman työmaalle, muut tukkivat tien ja kieltäytyivät siirtymästä pois. Poliisi pysyi vielä rauhallisena ja pyrki sanoin vaikuttamaan mielenosoittajiin ja pyysi poistumaan. Samaan aikaan erään ryhmän onnistui päästä rakennustyömaan sisäpuolelle muita reittejä vartijoiden huomaamatta. He kiipesivät ainakin kahden raskaan työkoneen päälle ja pysäyttivät näin niiden toiminnan. Jotkut aktivistit kiipesivät työntekijöiden parakkien päälle. Noin kymmenen ihmistä otettiin kiinni työmaan sisäpuolella. Yhtä ihmistä sumutettiin pippurisumutteella tämän istuessa poliisiauton sisäpuolella. Poliisi onnistui kohdistamaan pippurisumutteen myös yhtä YLE:n toimittajaa, Hanna Hantulaa päin hänen tehdessä toimittajan työtään.

«Suomalaiset taitavat olla aika ujoja esittämään mielipiteitään. On selvää, että tämän Fennovoima-Rosatomin voimalan valmistelutyöt ovat ylittäneet monien kärsivällisyyskyvyn ja se on johtanut niin voimakkaaseen pettymykseen, että se on saanut monet lähtemään liikkeelle», ajattelee Toimintaviikon mediaryhmän Venla Simonen.

28. huhtikuuta toimintaviikkoon osallistuneet onnistuivat jälleen tukkimaan työmaalle johtavan tien. Muutamat ihmiset lukittautuivat betonilla täytettyihin painaviin tynnyreihin ja toiset kävivät tielle makaamaan kädet sullottuina jykeviin rautaputkiin, jotta virkavallan olisi vaikeampaa tyhjentää tie.

«Me kaikki olimme järkyttyneitä siitä, millaista väkivaltaa poliisi käytti Chernobylin muistopäivänä. Me pohdiskelimme sitä ja keskustelimme. Päätimme silti jatkaa väkivallattomia kansalaistottelemattomuuden aktioita näyttääksemme, etteivät vihamieliset kommentit tai surulliset tapahtumat estä meitä toimimasta yhdessä» sanoo aktioon osallistunut Lotta Kangas. «Se kovuus, minkä jouduin kohtaamaan vain vahvisti sitä näkemystä, että toimintaa täytyy jatkaa». Tällä kertaa poliisilla kesti lähes kolme tuntia tulla paikalle. Mutta heitä tuli paljon: 712 poliisiautoa, poliisit olivat täysissä varusteissaan ja poliisikoirien kanssa. Alueen yläpuolella lensi jopa poliisin helikopteri. Poliisi purki tien tukkijat. Heistä yksi joutui sairaalaan tutkittavaksi ja muutamat saivat lieviä vammoja. Tuona päivänä yhteensä kymmeniä otettiin kiinni, kun poliisin toiminta ei rajoittunut yksistään blokkauksen purkamiseen tieltä.

Samana päivänä noin kolmen aikaan iltapäivällä poliisin erikoisjoukot koirineen hyökkäsivät kohti leiriä. Aktivistit huusivat megafoniin, etteivät toivo poliisia alueelle, eivätkä halua konfliktia. Mutta poliisi ei vastannut tähän, ei ryhtynyt aiemmin mainostamaansa dialogiin. Oikeuden vartijat käyttivät kumiluoteja häätääkseen aktivistit. Tapahtumapaikalta kuulemieni kertomusten mukaan, muutamat olivat loukkaantuneet. Vastaukseksi jotkut ryhtyivät heittämään kiviä poliisia kohti. He ryhtyivät käyttämään aktiivista vastarintaa. Päivän aikana paloi myös yksi poliisiauto. Poliisi otti kiinni leiristä 35 ihmistä. Vähän myöhemmin poliisi hääti myös toisen, niin sanotun kakkosleirin.

Leiriläiset olivat valmistautuneita jopa tähän. «Protestileiri jatkaa toimintaansa Pyhäjoella ainakin kesän ajan ja ehkä pidempäänkin», he kommentoivat myöhemmin Bellonalle.

Sekaantumisesta Suomen energiapolitiikkaan?

Kun keskutelin Toimintaviikkoon osallistuneiden kanssa, ymmärsin, että tietyssä mielessä meitä onnisti, että suurin osa leiriläisistä ei hyväksy venäläisvastaisia puheita kritisoidessaan Rosatomin ja Fennovoiman sopimusta pelastaa Hanhikiven ydinvoimalahanke talousvaikeuksista. Nationalisteja tai äärioikeistolaisia ei leirillä näkynyt. Ei kuulunut venäläisvastaista retoriikkaa. Sen sijaan, venäläisjärjestöjen tukikirje otettiin ilolla vastaan. Mutta tilanne voi muuttua. Rosatomia ja Fennovoimaa suojelevaa poliisiväkivaltaa levitettiin laajasti suomalaisessa ja kansainvälisessä mediassa. Paikalla raportoimassa olivat YLE, Reuters ja lehti Huvudstadsbladet ja muita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

«Me haluamme muistuttaa, että Chernobylin voimalan rakensi Rosatomin edeltäjä. Itse en olisi tekemisissä toimijan kanssa, jolla on tällainen maine.», – siteeraa Reuters toimintaviikolle osallistunutta Venla Simosta.

Suomen virallinen energiapolitiikka tuo myös oman osansa tähän konfliktiin. Vuonna 2010 Fennovoima sai Suomen Eduskunnalta luvan hankkeelle sillä tausta-ajatuksella, että se vähentäisi riippuvuutta Venäjän energiasta. Rosatomin tultua mukaan kuvioihin syntyy jälleen riippuvuus venäläisistä energian tuottajista, mutta myös syntyy teknologinen riippuvuus Venäjän valtion korporaatiosta.

Suomen suojelupoliisi Supo:n vuoden 2015 vuosiraportista ilmenee, että sen kansainvälisen toiminnanpäätavoitteisiin kuuluu Suomen energiapolitiikkaan vaikuttaminen. Tekstistä ei kuitenkaan selviä, mistä ulkomaan vallasta tai mistä poliittisesta painostuksesta energiapolitiikan alueella on kyse.

 

 

 

 

Venäläiset ympäristöjärjestöt tukevat ydinvoiman vastaisia protesteja Suomessa

Käännös julkaistu kirjoittajan luvalla.
Alkuperäinen artikkeli 24.6.2015: http://bellona.ru/2015/06/24/hanhikivi-letter

24.6.2015 julkaistiin avoin kirje, jossa 14 järjestön edustajat (mukaan lukien Bellona) ilmaisivat tukensa suomalaisille järjestöille ja aktivisteille, jotka protestoivat Rosatomin ydinvoimalahanketta vastaan Hanhikiven niemellä, Pohjois-Suomessa.

Kuten Bellonassa aiemmin kerroimme, Fennovoiman tulevan ydinvoimalatyömaan läheisyydessä, on toiminut protestileiri huhtikuusta 2015 lähtien. Leiri pyrkii hidastamaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen valmistelevia töitä. Venäjän valtion korporaatio Rosatom on ostanut 34% lähes konkurssiin vajonneesta Fennovoiman yhtiöstä. Sen lisäksi, että Rosatom on yksi suurimmista yhtiön omistajista, se on myös tulevan voimalan laitostoimittaja ja ydinpolttoaineen toimittaja. Finanssikriisistä johtuen Rosatom käyttää projektin rahoittamiseen Venäjän valtion hyvinvointirahaston varoja. Virallisesti tämä rahasto on tarkoitettu varmistamaan sen, että Venäjällä saadaan eläkkeet maksettua. Sen alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut rahoittaa ulkomaisia yhtiötä, kuten tässä tapauksessa Fennovoimaa.

Uuden reaktorin rakentaminen Suomeen synnyttää vastustusta monestakin syystä. Ensinnäkin siksi, että kyseessä on prototyyppi, venäläinen voimalamalli VVER-1200, jota ei ole vielä testattu. Toiseksi siksi, ettei ydinjäteongelmaa ole edelleenkään ratkaistu. Kolmanneksi, koska on olemassa vaihtoehtoisiakin energiamuotoja, jotka ovat turvallisempia ja halvempia.

Vastuuton ydinenergianvientihanke Venäjältä Suomeen on pysäytettävä

Useat venäläiset kansalaisjärjestöt vastustavat uusien ydinvoimaloiden rakentamista Venäjälle ja muihin maihin. He vastustavat myös uusien ydinvoimaloiden vientiä Venäjältä ulkomaille. Vuonna 2013 järjestöt tekivät tästä yhteisen kannanoton.

«Meidän kotimme ei ole ydinvoimalaa varten» -juliste ydinvoiman vastaisella leirillä.

Kuva: Andrey Ozharovskiy / Bellona

 

 

 

 

 

14 järjestöä (Kazanista, Nizhnyi-Novgorodista, Cheljabinskista, Ozerskista, Moskovasta, Pietarista, Sosnovyi Borista, Murmanskista, Arkangelista, Balakovista, Rostov-na-Donusta, sekä laajemmista verkostoista, kuten Venäjän sosio-ekologisesta liitosta, sekä kansainvälisestä sosio-ekologisesta liitosta (Socio-ecological union) ja Dekommissia -verkostosta) ilmaisi tukikirjeessään vastustavansa Suomen uutta ydinvoimalahanketta.

«Mielestämme kaikki ydinvoimalat tulisi sulkea Italian ja Liettuan esimerkin ja Saksan poliittisen päätöksen mukaisesti. On vastuutonta kasvattaa näiden laitosten tuottamaa ydinjätekuormaa, joka on vaaraksi tuleville sukupolville» julistaa järjestöjen yhteinen tukikirje ja esittää toiveen «On olemassa todellisia vaihtoehtoja ydinvoimalle: energian säästö ja uusiutuvien energiamuotoen käyttö. Me toivomme, että Suomi ja Venäjä tulevat tekemään yhteistyötä näiden kestävien energian tuotantomuotojen kehittämisessä ja keskeyttävät vaarallisen, kestämättömän ja vastuuttoman ydinenergian viennin Venäjältä Suomeen.»

Suomessa vieraillut Bellonan kirjeenvaihtaja haastatteli muutamia Hanhikiven protestileiriläisiä ja kysyi, miksi vastustavat hanketta.

Olli Tammilehto: Pidän ydinvoimalan rakentamista hulluna ideana

Olli Tammilehto, vapaa tutkija ja kirjoittaja.

Kuva: Andrey Ozharovskiy / Bellona

 

 

 

 

Olli Tammilehto, vapaa tutkija ja kirjoittaja:

«Olen täällä, koska pidän ydinvoimalan rakentamista hulluna ideana. Tämä tulee maksamaan huomattavasti enemmän, kuin vaihtoehtoiset energiamuodot. Tämä hanke uhkaa uusiutuvan energian kehittämistä. Me tarvitsemme toisen suunnan niin energia- kuin sosiaalipolitiikkaankin.

Haluan sanoa venäläisille kollegoilleni, että meidän täytyy taistella yhdessä ydinvoimaa vastaan. Minä tiedän, että monet Venäjällä vastustavat uusien ydinvoimaloiden rakentamista. Näissä asioissa meillä länsimaissa on samanlaisia ongelmia, kuin Venäjällä. Hyvin usein maiden hallitukset toimivat ihmisten intressejä vastaan, kuten tämän ydinvoimalahankkeen kohdalla».

Angi Mauranen: toivon, ettei tämä ydinvoimala koskaan toteudu

Angi Mauranen, Maan ystävät ry:

«Minä olen täällä pysäyttääkseni Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisen. Tällä hankkeella on niin paljon ongelmia, että minun on vaikea nimetä yhtä tärkeintä… On ongelmia, jotka liittyvät nimenomaan tähän hankkeeseen ja sitten on ongelmia, jotka liittyvät ydinvoimaan ylipäätään.

Fennovoiman toiminta on epäilyttävää: lupien kiertämiset sallittiin, kun metsien kaatoon ryhdyttiin ennen lupien lainvoimaisuutta. Näin aloitettiin ns. valmistelevat työt. Tämän lisäksi ydinvoima on muutenkin energiamuotona vanhanaikaista ja vaarallista, eikä se vastaa nykyaikaista kehitystä.

Ydinvoiman vastainen mielenosoitus Fennovoiman toimiston edessä Pyhäjoella.

Kuva: Andrey Ozharovskiy / Bellona

 

 

Olemalla täällä taistelen muutekin vallitsevaa järjestelmää vastaan, joka sallii mm. sellaiset asiat, kuten ydinvoiman. Fennovoima aikoo rakentaa ydinvoimalan venäläisten toimittamana, mutta minä protestoisin myös amerikkalaista, ranskalaista ja mitä tahansa muuta ydinvoimalaa vastaan. Minua eivät kiinnosta teknologiset yksityiskohdat. Laitoksesta riippumatta kaikilla ydinvoimaloilla on samoja ongelmia. Ensinnäkin se, ettei ole varmaa kuinka paljon kulutus ja teollisuus tulee kasvamaan, mitä varten uusia ydinvoimaloita rakennetaan. Tämän lisäksi ydinjätteiden loppusijoitusta ei ole ratkaistu, eikä ole mahdollista rakentaa 100% turvallista ydinvoimalaa.

Ydinvoimalle on vaihtoehtoja ja kaikkein tärkeimmät niistä liittyvät sähköenergian tuotantoon. Tämän lisäksi meidän tulee vähentää kulutusta ja lisätä energiatehokkuutta. Vaikka tarvitsemme energiaa, meidän on kulutuksessa pyrittävä ekologisesti kestävälle tasolle. Meidän tulee käyttää uusiutuvia energian lähteitä, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa, biomassaa ja biokaasua. Pienet energiaysiköt ja hajautettu tuotanto, joka perustuu uusiutuvaan energiaan, on sitä, mitä me tarvitsemme.

Minä toivon, ettei ydinvoimalaa tulla koskaan rakentamaan ja, että voin tulevaisuudessa palata tänne hienolle paikalle.»

Kuinka Rosatom pelasti Fennovoiman

Käännös julkaistu kirjoittajan luvalla.
Alkuperäinen artikkeli 11.5.2016: http://bellona.ru/2016/05/11/fennovoima/

Suomen uutta ydinvoimalahanketta rahoitetaan Venäjän valtion hyvinvointirahaston varoilla. Venäjän valtionkorporaatio Rosatom pelasti tämän konkurssin partaalle vajonneen, lainsäädännön rajamailla toimivan ja bulvaaniyhtiöitä hyödyntävän ydinenergiayhtiö Fennovoiman venäläisten veronmaksajien rahoilla.

Vuosi sitten presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän aloittaneen Rosatomin rakennusprojektin, eli Fennovoiman ydinvoimalan rahoittamisen yhdellä miljardilla eurolla. Tukeakseen tätä Suomen ydinvoimalahanketta, Venäjän hallitus päätti ottaa rahaa Venäjän kansallisesta hyvinvointirahastosta. Virallisesti tästä rahastosta oli määrä tulla osa pysyvää mekanismia, jolla taataan eläkkeiden maksut Venäjän kansalaisille, eikä sitä ole tarkoitus käyttää ulkomaisten yhtiöiden rahoitukseen kuten tässä tapauksessa Fennovoimaan.

Fennovoima jätti hiljattain hakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamislupaa varten. Tätä rakentamislupaa tullaan tuskin myöntämään ennen vuotta 2018, mutta rakennuspaikan valmistelevat työt ovat jo täydessä käynnissä, mikä on ymmärrettävästi saanut aikaan  närkästystä paikallisten asukkaiden ja ympäristöaktivistien keskuudessa.

«On mahdollista, että Fennovoima yhdessä Rosatomin kanssa tulee toistamaan ne samat virheet, mitä olemme saaneet todistaa ranskalaisen AREVA:n ja TVO:n (Teollisuuden voima) Olkiluoto 3:n ydinvoimalaprojektin kohdalla. Olkiluoto 3 on ollut 10 vuotta kestävä taloudellinen katastrofi, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ryhdyttiin rakentamaan sellaista reaktorityyppiä (EPR-reaktori), josta ei ollut aikaisempaa kokemusta. Nyt Fennovoima on valmis aloittamaan toisen prototyypin, eli venäläisen VVER-1200 reaktorin rakentamisen,» – sanoo Aalto-yliopiston tutkija Maarit Laihonen. Hän valmistelee väitöskirjaa Suomen ydinvoimapolitiikasta.

«Fennovoiman lyhyen historian aikana on tapahtunut kaikenlaista: leväperäistä lainsäädännön tulkintaa, epäilyttäviä rahoituskuvioita, sekä poliisiväkivaltaa ja poliittista painostusta» kertoo Laihonen. Hyödynnämme tässä myös hänen tulkintaansa tapahtumista.

Havainne kuva AREVA:n EPR -reaktorista Hanhikivenniemellä – alkuun Rosatomin voimalaa ei edes harkittu. Kuva: Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointi, 2009.

 

 

 

 

Alkuun ei edes harkittu Rosatomin voimalaa

Fennovoima perustettiin vuonna 2007 tarkoituksenaan rakentaa Suomeen uusi ydinvoimala. Alustava ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuonna 2009. Siinä tarkasteltiin Ranskalaisia voimalamalleja (AREVA:n SWR ja EPR -reaktorit) ja japanilaista Toshiban ABWR reaktoria. Rosatom ei ollut mukana tässä listassa. Ydinvoimalahanke näyttäytyi Suomen teollisuuden hankkeena, joka lisää kilpailua sähköenergian tuotannossa ja vähentää Suomen riippuvuutta venäläisistä energialähteistä.

Nimenomaan tällaisena hankkeena, ilman Rosatomin osallisuutta, sai Fennovoima vuonna 2010 Suomen eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen uudelle ydinvoimalalle. Tosin jo tuolloin kriitikot kiinnittivät huomiota Fennovoiman suunnitelmien teknologisiin, taloudellisiin sekä organisaatiota koskeviin puutteisiin.

Rosatom pelasti Fukushiman onnettomuuden jälkeen konkurssiin vajonneen hankkeen

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vuonna 2011 vaikutti merkittävästi maailman ydinvoimateollisuuteen. Fennovoiman osakkeiden omistajat alkoivat irtaantua hankkeesta. Elokuussa 2012 elintarviketeollisuusketjut S-ryhmä ja Atria lähtivät Fennovoimasta. Myös muut yhtiöt kieltäytyivät rahoittamasta ydinvoimalahanketta. Lokakuussa 2012 saksalainen energiajätti E.ON lähti hankkeesta.

E.ON:in myötä hankkeesta katosi myös 34 % rahoituksesta, sekä Fennovoimalle elintärkeä ydintekniikkaosaaminen. E.ON oli ainoa mukanaoleva toimija, jolla oli sekä kokemusta, että osaamista ydinvoimalarakentamisesta. Yhtiöllä on omistusta useissa Saksan ja Ruotsin voimaloissa.  Tässä vaiheessa näytti siltä, että rahoituksen puutteesta johtuen Fennovoima kohtaisi luonnollisen lopun. Mutta yllättäen vuonna 2014 maaliskuussa tuli Venäjän valtion korporaatiosta, Rosatomista Fennovoiman uusi osakas 34 %:n osuudella. Rosatom suostui pelastamaan Fennovoiman sillä ehdolla, että Rosatom rakentaa VVER-1200 tyyppisen voimalan ja ydinpolttoaine tuodaan Venäjältä.

Fennovoima pelastetaan hyödyntämällä lainsäädännön porsaanreikiä ja bulvaaniyhtiöitä

Koska eduskunnan periaatepäätös ei koskenut Rosatomin reaktoria, Fennovoima valmistelee uutta ympäristövaikutusten arviointia VVR-1200 -reaktorille. Ilmeisesti lainsäädännön porsaanreikiä hyödyntäen, yhtiö onnistui saamaan täydennyksen vuoden 2010 periaatepäätökseen. Tätä ennen rahoituskuvioihin mukaan tullut kroatialainen bulvaaniyhtiö aiheutti varsinaisen farssin. Fennovoiman oli määrä jättää rakentamislupahakemuksensa kesäkuun loppuun mennessä vuonna 2015.

Hakemuksessa piti osoittaa rahoituspohjan kestävyys, mutta Rosatomin osallisuudesta huolimatta, Fennovoimalla ei ollut tarpeeksi varoja. Viimeisenä päivänä, 30. kesäkuuta 2015 hakemus kuitekin jätettiin ja puuttuva rahoitus tuli aiemmin täysin tuntemattomalta kroatialaiselta Migrit Solarna Energija -yhtiöltä. Suomalaiset toimittajat saivat hyvin pian selville, ettei tällä yhtiöllä käytännössä ollut taloudellista toimintaa, sillä ei ollut toimistoa ja se oli rekisteröity tavallisen asuinkerrostalon osoitteeseen. Näin toimimalla Fennovoima ja Rosatom pelasivat itselleen lisää aikaa. Elokuussa 2015 poliittisen painostuksen (sekä Suomen, että Venäjän taholta) alla suomalainen energiakonserni Fortum suostui lopulta lähtemään mukaan vähemmistöosakkaaksi. Syksyllä Hanhikivenniemi luovutettiin Fennovoima-Rosatomille ja valmistelevia töitä jatkettiin: tien rakentamista, metsienkaatoa, maansiirtotöitä.

«Jäljelle jää kysymys: kuka tästä hyötyy? Kenen intresseissä oli etsiä keinoja lakien kiertämiseen ja houkutella mukaan epäilyttäviä yhtiöitä?» – kysyy Laihonen ja jatkaa «Tämän hankkeen kohdalla monista asioista vaietaan. Monet talouteen, teknologiaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset jäävät epäselviksi. Paikallisten yhteisöjen intressit ja perustellut ydinvoimalan vastustajien argumentit jätetään huomioimatta.»

Terveisiä Pyhäjoelta

Suomen kiitorataisin ja kallein mökkitie on saanut väriä pintaansa. Pyhäjoella voimalatyömaalle vievälle yhdystielle oli ilmaantunut seuraavanlainen hyvän työpäivän toivotus. Kaikenlaiset pääjohtajien vaihdokset, organisaatiorakenteelliset muutokset, laitostoimittajan vaihtaminen, turvallisuusselvityksien myöhästyminen, öljyvuodot ja muu normaali Fennovoima-Rosatomin lievä ympäriinsä sekoileminen eivät tunnu haittaavan työntekoa. Suuri ja mahtava projekti on täydellisessä vireessä ja asiat hoituvat mainiosti, kuten aina!

Fennovoiman vesityöt Hanhikiven niemellä estettävä – Terramaren ruoppaus- ja räjäytystyöt uhka alueen luontoarvoille

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vastustajat osoittivat mieltään torstaiaamuna 1.9. vesirakennusyhtiö Terramare Oy:n pääkonttorilla Helsingin Lassilassa. Tempauksella vaadittiin huomiota Pyhäjoen Hanhikiven niemen vesitöiden ympäristöongelmiin, joista merkittävin on uhka lähes sukupuuttoon kuolleelle meriharjukselle. Fennovoiman ydinvoimalan rakennuttaja Titan-2 ja Boskalis-konserniin kuuluva Terramare sopivat heinäkuussa kolmevuotisesta vesityöurakasta Hanhikiven niemellä. Terramaren on määrä aloittaa ydinvoimalan lauhdeveden tulokanavan ja satama-altaan ruoppaus- ja räjäytystyöt syyskuussa.

Ympäristöministeriö, Pyhäjoen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ovat olleet huolestuneita Fennvoiman vesirakennussuunnitelmien vaikutuksista alueella esiintyviin alueella tavattuihin rauhoitettuihin eläimiin ja luontotyyppeihin. Fennovoima ei esimerkiksi ole selvittänyt rakennustöiden tai jäähdytysvedenottoputken sijoituksen vaikutuksia äärimmäisen uhanalaisen meriharjuksen kutemiseen. Meriharjuksen lisäksi alueella esiintyy rauhoitettu viitasammakko, jonka lisääntymisalueen hävittämiseen Fennovoimalle on myönnetty poikkeuslupa. Ydinvoimalan purkuputkea suunnitellaan rakennattavaksi alueelle, joka edellyttää siellä tavatun erittäin uhanalaista näkinpartaisniittyesiintymän tuhoamista. Fennovoima ei kuitenkaan ole selvittänyt, minkä kokoiselta alueelta näkinpartaisniitty häviää eikä tuhon merkitystä luontotyypin esinintymiselle alueella voida täten arvioida.

Vesitöihin sisältyy myös lukuisia muita tuntemattomien vaikutusten uhkia johtuen Fennovoiman puutteellisesta selvitystyöstä. Fennovoima ei ole hankkinut asianmukaista tietoa vesityöalueen pohjaeläimistöstä, kasvistosta tai kalasosta, joten rakennustöistä seuraavien tuhojen laajuutta on ei ole mahdollista arvioida. Fennovoima ei myöskään ole tehnyt kunnollista selvitystä pohjasedimenttien koostumuksesta. Pohjasedimenttien analysointi olisi tärkeää, jotta voitaisiin varmistua, ettei niihin ole kulkeutunut raskasmetallijäämiä Raahen Rautaruukin tehtaalta tai Laivakankaan kaivokselta.

Terramaren toimistolla haastateltu talous- ja kehittämisjohtaja Tapio Leinonen perusteli vesitöiden näennäistä ongelmattomuutta voimassa olevalla ympäristölupaan. Hän ei kuitenkaan ilmaissut olevansa tietoinen esimerkiksi siitä, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston viimeisin Fennovoimalle ympäristölupa edellytti meriharjusselvitystä. Hän ei myöskään katsonut Terramaren toiminnan kannalta merkittäväksi, että Fennovoima ei ole teettänyt riittäviä selvityksiä alueen eläimistöstä ja kasvistosta. Rosatomin-kytköstä ja ydinvoimalan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia hän ei suostunut kommentoimaan lainkaan.

Varsinaisen rakennusluvan saaminen Fennovoiman ydinvoimalalle on vielä tässä vaiheessa kaikkea muuta kuin varmaa. Hankkeen etenemistä uhkaavat rahoituksen riittämättömyys ja siitä eroon pyrkivät osakkaat, ydinvoimalayhtiön ja rakennuttajan puutteellinen osaaminen sekä EU:n mahdollisesti koventuva Venäjä-politiikka. Aloittamalla Hanhikiven niemen vesialuita peruuttamattomasti muokkaavat räjäytys- ja ruoppaustyöt tässä vaiheessa Fennovoima pyrkii luomaan painetta hankkeen edistämiselle sen useaan otteeseen nauttiman kursailemattoman poliittisen tuen avulla. Mielenosoitus vaatii, että Terramare ottaa vakavissaan vesityöurakkaan sisältyvät ongelmat ja vetäytyy kokonaan yhteistyöstä Fennovoiman/Titan-2:n kanssa.

Lisätietoa Fennovoiman vesitöistä:
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin lausunto Fennovoiman vesitalousluvasta (16.1.2014)
http://www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa/kannanotot/fennovoima-oy-hakee-vesitalouslupia-16-1.2014

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin valitus Fennovoiman vesiluvan valmisteluluvasta (10.8.2015)
http://www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa/kannanotot/valitus-fennovoiman-vesiluvan-valmisteluluvasta-10-8.2015

Pyhäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunto Fennovoiman ydinvoimalalaitoksen jäähdysveden purkurakenteiden ja niihin liittyvien suojapenkereiden rakentamisesta ja valmisteluluvasta (9.2.2016)
http://dynasty.pyhajoki.fi/kokous/2016248-4.HTM

Ympäristöministeriön lausunto Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (24.4.2014)
http://www.ym.fi/download/noname/%7BCA305BE6-E920-4522-9CC5-C14128A66BB4%7D/98908

(Kuvat: Kikka Rytkönen)

Kuva3

Kuva1

Kuva4

Kuva5

Kuva2